Laakkosten sukuseura ry

Tiedote 24

 

§        Sukutapaaminen Tampereella 

§        Vuosikokouksen esityslista

§        Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma 

§        Sukuseuran hallitus  

§        Ilmoittautuminen sukutapaamiseen 

§        Kokousisäntä esittäytyy 

§        Ilmoitusasioita 

§        Perhetietokortti 

§        Sukuseuran T-paita


 

Laakkosten sukuseura ry:n vuosikokous pidetään 17.7.04 klo 13.00 – 15.00 Tampereella Museokeskus Vapriikissa  os. Veturiaukio 4  

Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat:

§        hyväksytään toimintakertomus ja tilit

§        vahvistetaan hallituksen laatima alkaneen kalenterivuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma.

§        päätetään vuoden 2005 jäsenmaksun suuruus

Sääntöjen 18 §:n mukaan kokouksessa on jokaisella sukuseuran läsnä olevalla jäsenellä, joka on suorittanut edellisen vuoden jäsenmaksunsa, yhtäläinen äänioikeus.

 

TERVETULOA !                         Hallitus

 

Jäsenmaksuasiaa 

Unohditko viime vuoden tai tämän vuoden jäsenmaksun? Sen voi vielä maksaa tilille: Laakkosten sukuseura ry 800021-5030554. Maksun suuruus: syntyperäinen jäsen 7 euroa, perheenjäsenet 3 euroa kukin.


 

LAAKKOSTEN SUKUSEURA RY                              JÄSENTIEDOTE 24 

Kevät 2004 

Hyvät jäsenet ! 

Talven selkä on taittunut ja kevät tullut. Enteitä siitä saattoi aavistaa jo helmikuussa, kun päivä jatkui ja yö lyheni. Maaliskuussa ilmat lämpenivät, lumet väistyivät ja muuttolinnut alkoivat hiljalleen palata. Nyt tätä kirjoitettaessa, luonnossa tapahtuu joka päivä uutta. Tervetuloa kevät, tervetuloa kesä ja heinäkuinen sukutapaaminen Tampereella ! 

Sukutapaaminen 17.7.04 Tampereella 

Pohtiessamme vuoden 2004 kokouspaikkaa totesimme että parhaat puitteet kesätapaamisellemme pystyy tarjoamaan Tampere. Laivaristeilykin kiehtoi, mutta kun joukossamme on myös liikuntaesteisiä ja sää saattaa heinäkuussakin oikutella, luovuimme siitä. Kokouspaikkamme Museokeskus Vapriikki on Tampereen parhaalla paikalla, Tammerkosken partaalla. Kokousisäntämme Pertti Laakkonen on kesästä lähtien uurastanut kokousvalmistelujen kanssa ja kutsuu meidät Tampereelle: 

Tervetuloa sukutapaamiseen Tampereelle Tammerkosken kulttuurimaisemaan. Varsinainen kokouspaikka on Museokeskus Vapriikki, joka sijaitsee entisen Tampellan uudistetuissa tiloissa ja josta oli jo lyhyt katsaus syksyn sukutiedotteessa. 

Sukutapaamisen ohjelma on seuraava.  

10.30 – 11.00              Ilmoittautuminen Vapriikin ala-aulassa

11.00 – 12.30              Lounas ravintola Valssissa

12.30 -  13.00              Jaloittelua, lyhyt ympäristökierros

13.00 – 15.00              Sukukokous auditoriossa

15.00 – 15.30              Kahvi ravintola Valssissa

15.30 –                        Museokierrokset 

Sukukokouksen yhteyteen on suunnitteilla ohjelmaa, mm. lyhyt katsaus Tampereen ja Tampellan historiaan, uusia sukututkimustuloksia ja Marjaleena Heikkisen ja Terhi Paldaniuksen musiikkiesityksiä   

Hallituksen jäsenet huom.  Hallituksen kokous ruokatauon aikana. 

Kokouspaikalle on autolla verraten helppo tulla seuraamalla oheisen kartan sinisiä nuolia. Samoin junalla tulevilla on melko lyhyt matka asemalta punaisten nuolten mukaisesti. Maksuttomia pysäköintipaikkoja voi olla vaikea löytää välittömästä läheisyydestä, mutta Vapriikin lähellä on kaksi maksullista parkkihallia P- Pellava ja P- Massu vihreitten nuolten osoittamissa kohdissa. Niille jotka yöpyvät Tampereella löytyy runsaasti majoituspaikkoja. 

Kokouksen jälkeen on tilaisuus tutustua Museokeskus Vapriikin erinomaisiin näyttelyihin. Jotta voisimme käyttää hyväksemme museon ryhmäalennukset, toivomme että museokäynnit varataan ilmoittautumisen yhteydessä. 

Museokierrokset: Valittavissa on kaksi vaihtoehtoa: 

  1. Ns. perusnäyttely, joka käsittää Pirkanmaan, Tampereen ja Tampellan historiasta kertovat näyttelyt sekä Jääkiekkomuseon ja Kenkämuseon.

  2. Ns. laaja näyttely, joka käsittää perusnäyttelyn lisäksi Samurai-näyttelyn ja Tiedon Palatsi-näyttelyn. Nämä ovat näyttelyitä, joita ei Suomessa ole mahdollisuutta muualla nähdä. Samurai-näyttely kertoo japanilaisesta Samurai-kultista ja kulttuurista. Samurait vaikuttivat tuhat vuotta Japanin yhteiskuntaan. Kunnia oli samuraille elämää tärkeämpi, kunniakas kuolema päämäärä, joka antoi voimaa taisteluun. Samurai oli uskollinen isännälleen, suvulleen ja soturin tielle Miekka oli Samurain tunnus ja erotuksena rahvaasta hän sai käyttää myös sukunimeä. Honda, Suzuki, Kawasaki ja Toyota ovat vanhoja soturisukuja.

 

Tiedon Palatsi – näyttely, Aarteita Pietarista, johdattaa matkalle länsimaisen tieteen historiaan. Tiedon palatsi on myös tarina Venäjän hallitsijasta, eriskummallisesta ja tarmokkaasta Pietari Suuresta, joka keräsi museoonsa tieteen ja kulttuurin saavutuksia. 

Hinnat 

Kokouspaketti, joka sisältää lounaan (salaattipöytä, lämmin ruoka, jossa liha- tai kalavaihtoehto ja jälkiruoka) sekä iltapäiväkahvin makean leivonnaisen kera, on aikuisilta 15 euroa ja lapsilta 4-12 v. 10 euroa, alle 4-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.  Hinnat ovat edulliset, sillä entiseen tapaan sukuseura osallistuu kustannuksiin.  

Museokierrokset

Perusnäyttely aikuiset 5€, lapset 7-16 v. 1€, alle 7 v. ilmaiseksi. Vähintään 10 hengen ryhmä 3€/ aikuiset. 

Laajakierros, aikuiset 8€, lapset 7-16 v. 3€, alle 7 v. ilmaiseksi. Vähintään 10 hengen ryhmä aikuiset 6,5€. 

Parkkihallimaksut

P- Pellava ja P- Massu 1€/tunti, yli 2 tuntia 0,70€ /tunti.

Ilmoittautumiset: Ilmoittautua voi tiedotteessa olevalla kaavakkeella os. Pertti Laakkonen  Amurinkatu 10 D 25  33230 Tampere tai sähköpostitse: olli.jaattela@fimnet.fi  Tällöin on ilmoitettava kaavakkeessa pyydetyt tiedot. Puhelimitse voi ottaa yhteyttä Pertti Laakkoseen 03-214 0023 tai 03-378 2789. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 7.6.04. Mikäli joutuu perumaan ilmoittautumisensa pyydetään siitä ilmoittamaan välittömästi Pertti Laakkoselle.

Muistakaa kiinnittää rintaanne nimilappu, jossa on nimenne ja sukuhaara.

Kaikki suvusta kiinnostuneet mukaan. Tapaamisiin Tampereella 17.7.04.

                                                    Tervetuloa !

 


Sukuseuralaisille T – paita 

Viime kesän kokouksessa ehdotettiin hankittavaksi sukuseuran jäsenille   sukuvaakunalla varustettu  t-paita. Asia sai kannatusta, joten olemme ryhtyneet tuumasta toimeen. Koska mallikappale olisi tullut maksamaan 120-130€/kpl,  päätimme järjestää suoraan ennakkomyynnin ja hankkia paidat kesän sukukokoukseen. Jos saamme kohtalaisen määrän (n. 40 kpl) ennakkotilauksia, lyömme kaupat lukkoon. Ilman ennakkotilauksia emme rohkene tilausta tehdä, jottei seuran rahavaroja sidottaisi paitoihin vuosikausiksi. Parhaaksi todettu toimittaja on ilmoittanut, että tilauksen minimimäärä on 50 kpl ja kaikkien aikuisten paitojen tulee olla saman värisiä. Lapsilla voi olla toinen väri. Valittavaksi tarjoamme kahta väriä: valkoinen tai kypäränharmaa (sinkki), lasten väri joko taivaansininen tai vaakunassa olevan ympyrän punainen. Väriksi tulee eniten kannatusta saanut väri.  Tilaukset tehdään ilmoittautumisen yhteydessä 7.6. mennessä. Tilaus on sitova.

4-värinen vaakuna painetaan keskelle eteen. Vaakunan koko on suunnilleen sama kuin standaarissa (pöytälipussa). Hinta: aikuisten paidat 12 €/kpl, lasten 10 €/kpl.


Majoitus 

Tampereella on runsaasti eritasoisia majapaikkoja. On esitetty, että yöpyjille ehdotettaisiin jotain yhteistä edullista paikkaa, niin että sielläkin voitaisiin vielä vaihtaa mielipiteitä. Pohdinnan jälkeen päätettiin, että paikka voisi olla Tampere Camping Härmälä, Leirintäkatu 8, jonka vieressä on kesäisin lisäksi kesähotelli Härmälä, Nuolialantie 48. Molemmat ovat Lomaliiton ylläpitämiä. Sähköpostiosoite on www.lomaliitto.fi/harmala. Loma-aikana ne ovat yleensä hyvin varattuja, joten majoitus pitäisi varata hyvissä ajoin, jos haluaa sinne majoittua.   

Hotelleja, joissa helppo pääsy liikuntaesteisille:

Scandic Hotel  Rosendahl Pyynikintie 13, hintaesimerkki: 135-148 €/hlö/2hh

Puh.03-2441111 sähköposti:rosendahl@scandic-hotels.com 

Sokos Hotel Ilves Hatanpään valtatie 1, hintaesimerkki 159 €/hlö/2hh

puh. 020 1234 631 sähköposti: sales.tampere@sokoshotels.fi  

Kesähotelleja:

Kesähotell Ahlman Hallilantie 24

puh. 03-3399 2500 sähköposti: kesahotelli@ahlman.com Hostel Tampereen NNKY  Tuomiokirkonkatu 12 A, hintaesimerkki: 22 €/hlö/2hh puh. 03-254 4020 Sähköposti: tnnky@tnnky.fi 

Muita:

Pirkanmaan majoitus- ja kotipalvelu Tampereen keskustassa hintaesimerkki: 21€/hlö/2hh  puh.03-253 5620  info@.pirkanmaanmajoitus.com

Lisää majoitustietoja saa CITY TOURIST OFFICE www.tampere.fi


LAAKKOSTEN SUKUSEURA RY             ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 

VUOSIKOKOUS 

Aika          17.7.2004 klo 13.00 –  

Paikka      Museokeskus Vapriikki Veturiaukio 4 Tampere 

 

I KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 

1.     Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Helena Heinonen avaa kokouksen. 

2.     Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 

3.     Kokouksen puheenjohtajan valinta.

4.     Kokouksen sihteerin valinta. 

5.     Pöytäkirjan tarkastajien valinta. 

6.     Ääntenlaskijoiden valinta 

7.     Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi 

I I varsinaiset kokousasiat 

8.     10.Vuoden 2003 toimintakertomus 

9.     Vuoden 2003 tilinpäätös 

10. Tilintarkastajien lausunto 

11. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 

12. Vahvistetaan hallituksen laatima alkaneen kalenterivuoden toimintasuunnitelma.  

13. Vahvistetaan hallituksen laatima alkaneen kalenterivuoden talousarvio 

14. Sukuseuran puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta 

15. Hallituksen jäsenten vaali (erovuorossa Helena Heinonen ja Anneli Joru) 

16. Tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta 

17. Päätetään jäsenmaksun suuruus vuodelle 2005. 

18.                   Muut asiat


 

Toimintakertomus vuodelta 2003

Kuluneena vuonna on seuran toiminta ollut pääpiirteittäin edellisten vuosien kaltaista. Niin kuin muillakin sukuseuroilla vuoden päätapahtuma on ollut kesätapaaminen ja siihen liittyvä sukukokous (vuosikokous). Viime kesänä se pidettiin Valamon luostarissa Heinävedellä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pertti Laakkonen Tampereelta ja sihteerinä seuran sihteeri Marjatta Latvala Juankoskelta. Asioista päättämässä oli noin 40 seuran jäsentä. Erovuorossa olleiden hallituksen jäsenten Merja Kaartinahon ja Aune Räsäsen tilalle hallitukseen valittiin Raimo Heikkinen Leppävirralta (Maaningan haara, Anna-Mari) ja Pertti Laakkonen Tampereelta (Kuopion sukuhaara). Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Risto ja Seija Kangas Helsingistä (Maaningan haara, David) ja varalle Ahti ja Ahti ja Pauli Laakkonen Lapinlahdelta (Maaningan haara, Anders).  

Muusta toiminnasta mainittakoon onnittelukäynnit suvun vanhimpien jäsenten luona. Sukumummo Annikki Räsänen täytti 90 vuotta 28.4. Varkaudessa ja Unelma Partanen 85 vuotta 18.5. Joutsenossa. Muita merkkipäiviään viettäneitä jäseniä on muistettu onnitteluin pitkin vuotta. Kevättiedote, joka oli numeroltaan 22,  koottiin ja postitettiin jäsenille toukokuussa. Pankkisiirtolomakkeen liittämisen vuoksi tehtävä oli tavallistakin työläämpi. Jäsentiedotetta on nyt toimitettu yli kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen tiedote postitettiin joulun alla 1992. 

Vuosikokouksen jälkeen oli vuorossa muutosilmoitus rahastonhoitajan vaihtumisesta Patentti- ja Rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Samoihin aikoihin lähetettiin myös sukukokousselostus seuran kotisivuille, joita alusta lähtien, yli kymmenen vuoden ajan, on toimittanut Matti Jyllilä Porvoosta. Tämän hän on tehnyt talkootyönä ja omalla kustannuksellaan, mikä kiitoksella mainittakoon. Vuosittain toistuviin tehtäviin kuuluu myös valokuva-albumin ja leikekirjan ajan tasalla pitäminen. Viime kesän kokouksen kuvaaja Marjo Runko lahjoitti  onnistuneet otoksensa sukuseuralle. Syksyn aikana on valmistettu myös isännänviirejä sekä toimitettu ja postitettu syystiedote.  

Sukututkimus

Kuluneen vuoden aikana on Laakkosten sukututkimus vilkastunut huomattavasti. Vantaalaisen Kalevi Laakkosen kanssa on jo vuosia etsitty hänen esivanhempiaan, mutta vasta nyt, porilaiselta  Heikki Turuselta saamiemme tietojen pohjalta, asiat selvisivät. Kysymyksessä on Pehr Laakkosen suku, josta polveutuvat myös Kuopion, Nilsiän ja Vehmersalmen sukuhaarat. Sukututkimusmateriaalia ja yhteystietoja on lähetetty myös mm. Yrjö Laakkoselle Kuhmoon, Pekka Laakkoselle Tuusulaan, Pauli Laakkoselle Jyväskylään ja Erkki Laakkoselle Anjalankoskelle. Erityisen aktiivinen sukututkimuksen saralla on ollut tuusulalainen Pekka Laakkonen, jonka kanssa on käyty vilkasta tietojenvaihtoa. Hän on koonnut runsaasti Lapinlahden haaraan kuuluvien henkilötietoja.  

Jäsenistö

Maksaneita aikuisjäseniä on v. 2003 ollut 84 ja perheenjäseniä 49 eli yhteensä 133 henkeä. Vuoden 2003 aikana ovat joukostamme poistuneet Hanna Miettinen 17.1. Vehmersalmi, Marjatta Laakkonen 12.6. Kuopio, Vesa Laakkonen 28.6. Helsinki, Heikki Laakkonen 1.10. Espoo ja Lilli Laakkonen 2.12. Kuopio.  

Toimintasuunnitelma v. 2004

Vuoden 2004 päätapahtuma tulee jälleen olemaan sukukokous. Kokouspaikkana on Maaninka. Vuorossa on siis suurkokous, joten sen valmisteleminen vaatii tavallista enemmän työtä. Sen vuoksi olisi syytä valita hallitukseen maaninkalainen jäsen, jotta valmistelut eivät kaatuisi vain muutamien harvojen harteille. Muutoin tulevan vuoden toiminta keskittynee pääasiassa sukututkimukseen. Nyt on asialla niin monta tutkijaa, että jälkeä alkaa syntyä. Kun kukin on saanut sukuhaaransa ihmiset henkilötietoineen koottua, saattaisi olla sukukirja 2:n aika. Toisaalta asiassa ei kannata kiirehtiä. Liian hätäisiä päätöksiä esivanhempien tietojen suhteen ei pidä tehdä. Henkilötiedot kannattaa aina tarkistaa useammasta lähteestä, ettei virheitä tulisi. Internetissä olevissa kirkonkirjoissa on todettu virheitä, joten tiedot kannattaa aina tarkistaa kirkkoherranvirastoista. Samannimisiä henkilöitä sekä etu- että sukunimeltään on ollut useita, joten sekaannuksia syntyy helposti. Yleensä sukututkimusta tehdään vuosikausia ennen julkaisemista.
Myös yhdistyksen vuosittain toistuvat tehtävät hoidetaan. Entiseen tapaan onnitellaan 50-, 60-, 70-, 80- ja 90 vuotta täyttäviä, samoin 75-, 85- ja 95-vuotiaita. Ja jos joku pääsee täyteen sataan, ovat onnittelut tavallistakin lämpimämmät.  Jäsenrekisteri pidetään ajan tasalla, jos saadaan jäseniltä tiedot niissä tapahtuneista muutoksista. Myös tiedote toimitetaan kaksi kertaa vuodessa kuten tähänkin asti. Siihen toivomme vapaamuotoisia kirjoitelmia, muisteluksia  yms. Näin menetellen saisimme vaihtelua ja mielenkiintoa asiapitoiseen tiedotteeseen. Myös sukuseuran tuotteita, kirjoja, viirejä, hautavaakunoita ja avaimenperiä pidetään saatavana.


Vuoden 2003 hallitus

Puheenjohtaja: Helena Heinonen Koulukatu 46 55100 Imatra

puh. 05-436 4864, matkapuhelin 0400 755 273

sähköposti: helena.heinonen1@luukku.com

Varapuheenjohtaja:   Juha Hirvonen Kirkkolahdenkatu 5 B 25 57200 Savonlinna puh. 0400-379 340

Sihteeri Marjatta Latvala Pikontie 18  73500 Juankoski

puh. 017-612 171 tai 040-550 3551

sähköposti ahti.latvala@mbnet.fi

Anneli Joru Aittatie 13  74120 Iisalmi

puh. 050- 555 8952

Pertti Laakkonen 

Amurinkatu 10 D 25   33230 Tampere

puh. 03-214 0023, kesällä 03-378 2789

Raimo Heikkinen Lääkärinkatu 2  79100 Leppävirta puh. 017-823 596  

Rahastonhoitaja: Merja Kaartinaho Haapatie 14   00780 Helsinki

puh. 09-385 9759 tai 040 568 6888

sähköposti: merja.kaartinaho@nordea.fi


 

In memoriam 

Heikki Kalevi Laakkonen (Maaningan haara, Wilhelm)
s. 18.1.1940 Seinäjoki
k.  1.10.2003 Espoo Tapiola 

Lilli Kaarina Laakkonen (Nilsiän sukuhaara)
s. 2.12.1915 Savonlinna
k. 26.12.2003 Kuopio
 

Unelma Partanen (Maaningan haara, Wilhelm)
s. 18.5.1918 Kuopio
k. 15.2.2004 Joutseno
 

Saata oi Kristus, Sinun palvelijaisi sielut lepoon pyhien joukkoon, missä ei ole kipua, ei surua eikä huokauksia, vaan loppumaton elämä.

                                                    Ortodoksisen kirkon rukouskirjasta.

 

Kasvatustieteiden maisteri Unelma Partanen 

Pitkän elämäntyön koululaitoksessa tehnyt kasvatustieteiden maisteri Unelma Partanen kuoli Joutsenossa 15.2.2004. Partanen oli syntynyt Kuopiossa v. 1918. Ylioppilaaksi hän kirjoitti  Kuopin Yhteiskoulusta1938. Kansakoulunopettajaksi Unelma Partanen valmistui 1945 ja kasvatustieteiden kandidaatiksi 1951. Partanen toimi kansakoulunopettajana, äidinkielen ja historian opettajana mm. Sonkajärvellä, Karttulassa ja Oulussa vv. 1945-60. Kuopion lyseon äidinkielen nuoremmaksi lehtoriksi Unelma Partanen siirtyi 1960 hoitaen tointa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuoteen 1974.
   
Yksinomaan poikakouluna tuolloin toimineen lyseon oppilaat suhtautuivat aluksi varauksellisesti Unelman äidillisyyteen ja muumimammaiseen olemukseen. Pian oppilaat kuitenkin huomasivat opettajansa empatian, iloisuuden ja huumorintajun. Niin illatiivit, inessiivit ja sivistyssanat opittiin hyvässä yhteistyössä.
   
Opettajana Unelma oli vaativa, mutta oppilaitaan kannustava. Oppilaan aineen lopussa saattoi numeron lisäksi olla pitkähkö sanallinen arviointi ja ohje.
   
Auktoriteettinsa hän hankki taitavalla opetusotteella. Jälki-istunnolla uhkaaminen ei kuulunut Unelman menetelmiin.
   
Kuvaavaa Unelman inhimillisyydelle oli hänen yrityksensä eläkkeelle jäätyään elvyttää isänsä Taavetti Kolehmaisen perustama sauna Lapinlinnankadulla. Kolehmaisen sauna oli 50-60-luvuilla suosittu keskikaupungilla asuvien virkistyspaikka. Yritys osoittautui kuitenkin pian niin fyysisesti kuin taloudellisestikin mahdottomaksi.
   
Yhteiskuntaelämään Unelma Partanen osallistui kristillisdemokraattien Kuopion ja Pohjois-Savon naispiirijärjestöjen perustajajäsenenä hoitaen sihteerin ja rahastonhoitajien tehtäviä yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
   
Vuonna 1998 Unelma Partanen muutti toisen poikansa perheen luokse Joutsenoon. Sairastelusta ja korkeasta iästään huolimatta Unelma säilytti henkisen vireytensä pitäen tiiviisti yhteyttä kirjein, kortein ja puhelimella sukulaisiinsa, ystäviinsä ja entisiin kollegoihinsa. Vireyttä piti yllä myös erityisesti lastenlasten ja lastenlastenlapsen elämän edistymisen seuraaminen. Vielä kuluvan vuoden tammikuussa Unelma keräsi innolla aineistoa ja teki muistiinpanoja serkkunsa sukututkimukseen.
   
Koti, uskonto ja isänmaa olivat Unelma Partasen arvomaailman peruspilarit, joita hän vaali elämänsä loppuun saakka. 

Tuomo Yläkorhola, entinen oppilas ja perheen pitkäaikainen ystävä Savon Sanomissa


 

Syntyneet 

Siiri Elisabet Koistinen
23.8.2003 Vantaa
Vanhemmat: Tommi ja Anu Koistinen

Lovisa Hannasdotter Sevéus
21.10.2003 Tukholma
Vanhemmat: Mark ja Hanna Sevéus

Sinun huomaasi minut on jätettysyntymästäni saakka. Ps. 22:11


 

Jäsenpostia 

Taina Kangas Helsingistä kiittää 80-vuotispäivän muistamisesta. 

Pertti Lallukka Imatralta kiittää 50-vuotispäivän muistamisesta:
Tukka harmaantuu, mutta jatketaan yhdessä uusille kymmenille !
 

Pauli Laakkonen Jyväskylästä kiittää 70-vuotispäivän muistamisesta:
Syntymäaikaani oli putkahtanut virhe, 2.2.2004. Se olisi ollut 12.2.2004.
Onnittelun tuomaa mielihyvää se ei haitannut.


 

Kotisivujen osoite on vaihtunut. Kustannussyistä olemme siirtyneet MTV3 liittymän käyttäjiksi. Uusi osoite on http://kotisivu.mtv3.fi/laakkoset/


Jäsenkortti: Takakannessa on jäsenkorttikaavake (perhetietokortti). Jollei nimeäsi ole sukukirja 1:ssä, ole hyvä ja postita se täytettynä puheenjohtajalle tai tuo tullessasi sukukokoukseen. Ota myös mukaasi tämä tiedote, kokouksen asiapaperit ovat vain tässä.


Pertti Laakkonen Tampereelta

Kuten edellä on käynyt ilmi, on tulevan kesän kokousisäntänä Pertti Laakkonen Tampereelta. Jotta voisimme tutustua häneen etukäteen, liitämme tähän hänen elämänkertansa. 

Olen syntynyt Tampereella aikana, jolloin Suomea koetellut yleismaailmallinen lamakausi oli helpottumassa. Perheessä oli entuudestaan kolme lasta: Elina s. 1918, Reijo s. 1920 ja Paavo 1923, joten olin lähes 10 vuotta nuorempi kuin toiseksi nuorin Paavo.Kotimme sijaitsi Pyynikin rinteessä, vehmaassa mäntyvaltaisessa ympäristössä. Koska Pyynikinrinteen talot oli rakennettu 1920-luvun alussa, olivat Pyynikin lapset syntyessäni pääosin jo 5-15-vuotiaita kuten sisaruksenikin, joten samanikäisiä kuin minä oli vähän. Näin lapsuuteni kasvoin etupäässä minua selvästi vanhempien seurassa. Elämästä ennen talvisotaa ei minulla kovin paljon muita muistoja ole, kuin että olin pikkupoika ”nappinen” isoisten rinnalla, mutta yritin leikkiä samoja leikkejä kuin vanhemmat. Leikittiin mm. etsimisleikkiä ”vinkkiä”, tunnistamisleikkiä ”putaa”, pidettiin juoksukilpailuja, pituus- ja korkeushyppykilpailuja, pelattiin potkupalloa ja pesäpalloa sekä pyöräkilpailuja. Talvella Pyynikinharju oli erinomaista hiihtomaastoa, koska Pyynikin rinne oli melko jyrkkä, pidettiin siellä myös hyppykilpailuja.
   
Enollani, joka asui Kouvolassa, oli kesähuvila Utissa Haukkajärven rannalla. Siellä olin muutaman kesän ennen Talvisotaa.
   
Alakouluun menin syksyllä 1939. Ensimmäisen luokan käynti jäi kuitenkin lyhyeksi, kun Talvisota syttyi marraskuussa. 

Talvisodan aikana Tamperetta pommitettiin useaan otteeseen. Kotiamme vastapäätä kadun toisella puolelle oli alettu rakentaa Tampereen ammattikoulua, joka sodan sytyttyä ei ollut vielä täysin valmis. Koulun kellarikerrokseen oli kuitenkin rakennettu suuri väestösuoja ja siellä vietimme aikamme pommitusten aikana. Kun vaara ohi-merkki annettiin, poistuimme pommisuojasta aina jännittyneinä siitä, oliko kotimme vielä ehjä. Mitään ei kuitenkaan ollut koskaan tapahtunut, sillä lähimmät pommit olivat pudonneet n. 200 metrin päähän. Keskikaupungilla riehui kyllä isoja tulipaloja ja niitä kävimme monesti katsomassa. Näky oli masentava, sillä kova pakkanen jäädytti palaneet talot jäälinnoiksi. Jatkosodan aikana Tamperetta ei enää pommitettu. 

Vuoden –43 kesällä pyrin Tampereen lyseoon ja pääsinkin sinne. Kesälomat olivat sota-ajan vuoksi pitkiä, ja niin vietinkin suuren osan kesälomista ja osin myös joulu- ja hiihtolomista sisareni Elinan luona Vesilahden Rämsöössä Ahtialan koululla, jossa hän toimi kansakoulunopettajana. Täällä osallistuin talkootoimintaan käymällä mm. heinätöissä, tekemällä armeijan tarpeisiin pilkkeitä ym. Muutaman kerran kävin isän kanssa mottimetsässäkin. Kulkuvälineenä kaupungista maalle ja takaisin oli useimmiten polkupyörä. Silloin, kun linja-auto sattui kulkemaan, käytettiin myös sitä, mutta yleensä silloin joutui osan matkaa kävelemään, joskus 10-15 km. Kun sisareni sitten miehensä kanssa oli opettajana Lempäälässä Nurmen koululla, jonne kaupungista oli matkaa n. 20 km, menin sinne talvella joskus potkukelkalla.
   
Ahtialan koululta muistan, kun syys- ja talvi-illat olivat todella pimeitä, eikä sähköä ollut. Valoa tuotettiin silloin karbidilampuilla, jotka paukahtelivat ja joskus vähän räjähtelivätkin. Koululla oli ilmeisesti myös seutukunnan ensimmäinen sähkövalo: Isäni Heikki oli näet hankkinut dynamon ja tehnyt siihen urapyörän sekä polkupyörää varten telineen siten, että takapyörä oli ilmassa. Polkemalla takapyörä pyöritti urapyörän välityksellä dynamoa, joka sai keittiön pöydän yläpuolella olevan 5 watin lampun hehkumaan! Urapyörä kulutti kuitenkin pyörän rengasta niin paljon, että sähkön kehittäminen oli rajoitettava minimiinsä, koska renkaita ei siihen aikaan saanut.  

Kun isä 1940-luvun loppupuolella osti kesämökkitontin Suinulasta, tuli siitä kesäinen viettopaikka mökin rakentamisineen ja puutarhatöineen.
   
1940-luvun lopulla oli muutamana kesänä myöskin ansiotyössä. Ensimmäinen työpaikkani oli 16-vuotiaana pojankloppina Tampereen pellavatehdas (Tampella). Olin siellä märkäkehruussa remmisuutarina. Silloin kehrättiin pääasiassa paperinarua. Tehtäväni oli kehruukoneiden katkenneiden värttinöitä pyörittävien remmien päiden ompelu yhteen tai remmin uusiminen, luppoaikoina taas torakoiden tappaminen. Parina seuraavana kesänä olni rakennuksilla erilaisissa hanttihommissa, mm. lautapoikana, valulaudoitusten purkajan, lapiohommissa jne. 

Ylioppilaaksi pääsin keväällä –51. Samana kesänä pyrin Helsingin teknilliseen korkeakouluun ja onnistuinkin kolme viikkoa kestäneiden valintakokeiden jälkeen pääsemään opiskelemaan konerakennusosaston tekstiiliteknilliselle opintolinjalle syksyllä –51. Koska silloin oli vielä osittain pula-aika ja rahaa niukalti, oli elämäni yksinkertaista ja vaatimatonta. Kireimmän rahanpuutteen aikana saattoi mennä jokunen päivä syömättäkin. Varsinaista nälkää en kuitenkaan kokenut, mutta en myöskään yltäkylläisyyttä. 

Vuoden 1955 syksyllä sain opiskeluni päätökseen ja ryhdyin tekemään diplomityötäni Suomen Trikoo Oy Ab:n puuvillakehräämössä aiheenani tilastollinen laadunvalvonta, joka silloin Suomessa oli melko tuntematonta. Diplomityön sain valmiiksi keväällä –56, jolloin se myös hyväksyttiin. Toukokuussa 1956 sain todistuksen ja kesäkuussa astuin Suomen armeijan palvelukseen miltei 24-vuotiaana Karjalan prikaatin 3. jalkaväkikomppaniaan Kouvolassa.
   
Alokaskoulutuksen ja aliupseerikoulun jälkeen pääsin RUK:hon Haminaan kurssille n:o 91. RUK:N jälkeen sain komennuksen pääesikuntaan Helsinkiin intendentti osastolle. Tehtäväni oli erilaisten varuste- ja vaatetusstandardien tarkistaminen. Työaika oli 8-16, muu aika oli vapaata. Asuinpaikkana oli Kaartin kasarmi Pääesikunnan yhteydessä. Sotaväestä vapauduin vänrikkinä toukokuun alussa –57 ja välittömästi sen jälkeen astuin Suomen Trikoon palvelukseen Tampereelle 15.5. –57 tehtävänäni diplomityön käytännön toteuttaminen. 

Kesällä 1959 tutustuin tulevaan vaimooni Pirkkoon Tampereella. Meidät vihittiin 4.6.1960 Tampereen vanhassa kirkossa. Ensimmäinen lapsi, Markku, näki päivän valon 30.4.-61 ja toinen poika, Jari, 20.4.-65. Pirkko, joka oli ollut töissä Valtion Puhelimessa, jäi pois töistä Markun syntyessä ja ryhtyi päätoimiseksi kotiäidiksi. Näin lasten kasvatuksen vaativa päävastuu jäi hänen harteilleen.
   
Kutomo- ja tekstiiliteollisuusyhdistyksen myöntämän stipendin turvin tein 3 kk:n opintomatkan Englantiin, Hollantiin, Saksaan, Sveitsiin, Italiaan ja Ruotsiin sikäläisten tekstiilikoneita  ja trikootuotteita valmistaviin yrityksiin vuoden 1963 loppupuolella.

Isän kuoltua marraskuussa –66 (äiti oli kuollut tammikuussa – 63) Suinulan kesänviettopaikka siirtyi meille. Vietimme siellä kesät vuoteen 1970 asti, jolloin siirryimme Viljakkalan Karhelle Työlöjärven rannalla rakennuttamaamme kesähuvilaan. Siellä ovatkin siitä lähtien kuluneet kaikki kesät ja nykyisin eläkkeellä ollessa vuosittain yli ½ vuotta, huhtikuun loppupuolelta marraskuun alkuun. 

Suomen Trikoo Oy Ab (myöh. Finnwear) oli työpaikkani. Toimin erilaisissa johtotehtävissä yli 36 vuoden ajan. Vuonna 1983 minulle Suomen Trikoon hakemuksesta myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki. Täytettyäni 60 vuotta ja Finnwear Oy:n toiminnan osoittaessa loppumisen merkkejä, jäin v. 1992 työttömyyseläkkeelle. Lopullisesti Suomen Trikoon toiminta päättyikin pari vuotta myöhemmin.
   
Suomen Trikoota palvellessani työ vei aikani niin tarkkaan, että vapaa-ajan harrastuksille jäi valitettavan vähän aikaa. Vasta viime vuosina niille on sitten ollut riittävästi aikaa. Eläkkeelle jäätyäni suoritin lyhyen lyijylasi- ja Tiffany-kurssin ja tästä onkin tullut mieluisa harrastus muiden jatkoksi. 

Työssä ollessani kärsin lähes viikoittain migreenistä. Saattaa olla, että se oli perua jo lapsuus- ja nuoruusajolta, sillä jos kesäisin olin auringossa paljain päin, sain usein kovan toispuolisen päänsäryn. Töissä ollessa migreeni tuli usein viikonloppuisin, kun työpaineet helpottivat. Lääkäri lohdutti, että se loppuu tai ainakin helpottaa, kun täyttää 50 vuotta. Niin tapahtuikin. 50 vuotta täytettyäni migreeni katosi kerta heitolla eikä ole sen koommin vaivannut.


 

Lehdistä saksittua 

Ravitsemushoitokeskus aloittaa Kuopiossa 

Uudenlainen ravitsemusneuvontaa ja –hoitoa tarjoava yritys aloittaa Kuopiossa. Ravitsemusosaajat Oy on Kuopion ja Helsingin yliopistosta valmistuneiden ravitsemusterapeuttien yritys, joka tarjoaa osaamistaan erityisruokavaliota tarvitseville henkilöille.
   
Yritys on Suomessa ensimmäinen lajiaan. Kiinnostusta on ollut alan ammattilaisilla muuallakin ja yritykselle on suunnitteilla toimipiste pääkaupunkiseudulle.
   
Monien sairauksien pahenemista voidaan ehkäistä ravitsemushoidolla. Ravitsemushoito on tarpeen mm. keliakiassa, diabeteksessa, allergioissa, syömishäiriössä  sekä sydän- ja verisuonisairauksissa.
   
Suomessa ravitsemusterapeuttien ammattinimikettä saavat käyttää vain Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen laillistamat ravitsemusterapeutit, kertoo dosentti Eini Laakkonen.
   
Julkiseen terveydenhuoltoon ravitsemushoitoa antavien terapeuttien virkoja ei ole perustettu esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamien suositusten mukaisesti, ja siitä on syntynyt idea yksityisestä ravitsemushoitokeskuksesta.
   
Nyt aloittava yritys tarjoaa potilaille mm. yksilö- ja ryhmäohjausta sekä ruuan valmistuskursseja.

Savon Sanomat 26.11.03

 

Muutamia sanoja kasvatuksesta 

Olisiko seuraava selitys vastaus kasvatukseen: Aineellinen ja teknillinen kehitys edellyttää erikoisosaamista. Veturinkuljettaja on veturinkuljettaja ja  puuseppä on puuseppä. Heiltä vaaditaan pohjakoulutus ja sen jälkeen erikoisopinnot. Paperit saatuaan he ovat erikoismiehiä. Saman ajatuskulun mukaan kasvatuskin on erikoisala ja kasvattajaa opetetaan kasvattamaan toista ihmistä! Syntyy erikoinen kasvatusteknikoiden ammatti ja me muut erikoisosaamattomat olemme vapaat kasvatuksesta. Maksamme vain tälle kasvattajalle saamamme palvelun, kuten maksamme esimerkiksi rautatielle piletin hinnan matkan pituuden ja luokan mukaan. 

Ennen vanhaan  ei juurikaan kasvatettu. . .

Vuoriteknikot ry:n kunniapuheenjohtaja Kalevi Laakkonen Vuorityö ja –tekniikka lehdessä.


 

Ilmoittautumiskaavake. Palauta Pertti Laakkoselle Amurinkatu 10 D 25  33230 Tampere 7.6.04 mennessä
osanottajan nimi  asuinkunta sukuhaara

lapsen
ikä

osallistun
laajaan
näyttelyyn

osallistun
perus-

näyttelyyn

Ruokailu
liha (L)
kala (K)

             
             
             
             
             
             
             

Erityisruokavalio_________________________________________________________________

Puhelinnumero________________________

T-paitatilaus (sitova) 

Aikuisten koot: S, M, L, XL, XXL 

Lasten koot ikävuosien mukaan: 3-4 v. 5-6 v. 7-8 v. 9-11 v. 12-13 v.

 

koko väriehdotukseni kappalemäärä